Tämmöisiä kauneuksia on meidän mökillä. Tämäkin yksilö oli täydellisesti kuivunut ja muumioitunut. Todella harmi, että ne pitää sinne sitten jättää, mutta on ainakin kuva mitä ihastella :)
perjantai 16. tammikuuta 2015
maanantai 15. joulukuuta 2014
19 # Finally!
Vihdoinkin se hirven pääkoppa on nyt minulla ja melkolailla pian valmiina. alaleuka pitää vielä liimata :)
maanantai 8. joulukuuta 2014
18 # Englanninscheck
Tämmöisen ihanan taljan sain postissa. Made By Jaana M :3 Lisää on postissa tulossa, koska Jaana bongasi pari näätien parkittua nahkaa kirpparilta ja osti minulle yhden! Kaveri taas pisti päiviltä pari pupua ja lähettää minulle postissa parkittavaksi nahat :3
torstai 27. marraskuuta 2014
17 # Old Skull.
Erittäin vanha hirven kallo. Se on mielestäni hyvin kaunis, vaikka se on jo hajalla, mutta sen ikä tekee siitä kiehtovan, eikä se haittaa, että se näkyy kallossa. Se pääsi koristamaan hyllyä kanintaljan päälle. Sain lahjaksi äitin mieheltä :)
perjantai 7. marraskuuta 2014
torstai 6. marraskuuta 2014
torstai 30. lokakuuta 2014
14 # Rattus norvegicus vol. kallo ja multivitutus.
Ei minulla mennytkään kuin 4 päivää tämän kallon työstämiseen :D Vähän väsytti, vitutti ja ahdisti, joten kallo lillui kattilassa lavuaariassa, hah.
Jätin tarkoituksella reilusti lihaa kalloon, ja testaan nyt suklaatorakoiden toimivuuden ja tehokkuuden. Ainakin ne vaikuttavat kovin ahkerilta kavereilta, ne olisivatkin suuri apu pieniä kalloja putsatessa, että lähtee varmasti kaikki möhnä pois.
Mitä toivoin äitiltä joululahjaksi?
Ison pönikän laimennettavaa vetyperoksidia, että riittää vähäksi aikaa. Itse tykkään enemmän valkaistuista kalloista. Sain jopa viimein laitettua jyrsijänkallokokoelman purkkeihin ja olohuoneeseen näytille. Vielä puuttuu vain ledivalot kokoelmaa valaistamaan.
Sitten se suuri multivitutus! Nimittäin se vasan pää, tajusin kyllä, että sitä oli ammuttu päähän, mutta se oli kuitenkin vielä muuten ehjä ja erittäin kelpo koristeeksi hyllyyn. Äiti ja hänen miehensä olivat keittämässä itse kalloa, kun se halkesi. Luu oli lähtenyt kuitenkin murtumaan haulien seurauksena. Voi vittujen kevät, minä sanon. Alaleuka jäi sentään talteen. Onneksi hirviporukalla on vielä yksi vasankaatolupa. Ois parein olla ampumatta päähän tälläkertaan :D
Jätin tarkoituksella reilusti lihaa kalloon, ja testaan nyt suklaatorakoiden toimivuuden ja tehokkuuden. Ainakin ne vaikuttavat kovin ahkerilta kavereilta, ne olisivatkin suuri apu pieniä kalloja putsatessa, että lähtee varmasti kaikki möhnä pois.
Mitä toivoin äitiltä joululahjaksi?
Ison pönikän laimennettavaa vetyperoksidia, että riittää vähäksi aikaa. Itse tykkään enemmän valkaistuista kalloista. Sain jopa viimein laitettua jyrsijänkallokokoelman purkkeihin ja olohuoneeseen näytille. Vielä puuttuu vain ledivalot kokoelmaa valaistamaan.
Sitten se suuri multivitutus! Nimittäin se vasan pää, tajusin kyllä, että sitä oli ammuttu päähän, mutta se oli kuitenkin vielä muuten ehjä ja erittäin kelpo koristeeksi hyllyyn. Äiti ja hänen miehensä olivat keittämässä itse kalloa, kun se halkesi. Luu oli lähtenyt kuitenkin murtumaan haulien seurauksena. Voi vittujen kevät, minä sanon. Alaleuka jäi sentään talteen. Onneksi hirviporukalla on vielä yksi vasankaatolupa. Ois parein olla ampumatta päähän tälläkertaan :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






